Systeemiajattelu

Keväällä -24 pääsimme tutustumaan systeemiajatteluun. Aihetta meille opetti TAMKin lehtori Veijo Hämäläinen. Systeemiajattelusta oppimisen perusteella omin sanoin: systeemiajattelulla tarkoitetaan on lähestymistapaa, jolla pyritään ymmärtämään sekä analysoimaan systeemin osia ja kokonaisuuksia sekä sitä, miten systeemin eri osat vuorovaikuttavat keskenään. Systeemiajattelua voidaan hyödyntää monissa eri konteksteissa. Sen avulla pyritään tunnistamaan ongelmakohtia ja löytämään ratkaisuja niihin.

Systeemiajattelun alkaessa Veijon asiantuntemus aiheesta vakuutti minut täysin. Alkuun aihe tuntui hähmäiseltä ja oudoksuin systeemiajattelun tarjoamaa lähestymistapaa, sillä koin sen alussa liian akateemiseksi. Veijon avatessa aihetta pitkin kevättä systeemiajattelun eri kerroilla, ymmärsin, että kyseessä on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä asia, jonka omaksuminen vie aikaa opetella.

Systeemiajattelun kerroilla käsittelimme eri teemoja. Kävimme läpi muun muassa tiimi rooleja, ilmapiirin vaikutusta tiimiin, ajatusmallien rikkomista, kissan nostamista pöydälle sekä jäävuorimallia. Veijo sai minut itseni pohtimaan omia käytösmallejani sekä sitä, millä tavalla itse edistän tai estän tiimin kehitystä. Esimerkiksi tärkeää on huomioida se, millä mielellä sekä asenteella tiimiin menee paikan päälle. Asenteella on myös vaikutusta omaan oppimiseen sekä tiimin ilmapiiriin. Systeemiajattelun kerroilla pyrimme hahmottamaan eri systeemejä ja hahmottamaan erilaisia kokemuksia systeemissä.

Pidin erityisesti systeemiajattelun oppitunneilla siitä, että toimimme yhdessä toisen VETO-porukan kanssa. Näin ollen pääsi työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa sekä kuulemaan eri näkemyksiä systeemiajattelussa käsiteltäviin asioihin. Systeemiajattelussa Veijo haastoi aktiivisesti ja herätti tunteita. Haastaminen oli positiivista, motivoi ajattelemaan uudella näkökulmalla eri asioita, konkreettiset arjen esimerkiksi vuorovaikutus suhteissa ja tavoista olla läsnä toivat tarttumapintaa tulevaisuuteen.